31. heinäkuuta 2009

Paikkausaika on NYT

Ihan ensiksi lisätkääpä muutama sivusto Internet Explorer selaimenne "luotetuihin sivustoihin", jotta päivitys käy sukkelammin. Se onnistuu näiden ohjeiden mukaan, lisätkää *.adobe.com ja *.sun.com ja *.java.com ja *.microsoft.com sinne.

Kipittäkääpä seuraavaksi pikapikaa Internet Explorer selaimellanne http://windowsupdate.microsoft.com ja hakekaa ja ladatkaa uusimmat päivitykset. Siellä on aika ikäviä aukkoja paikattavana selaimessa ja käyttöjärjestelmäkin kaivannee joitain päivityksiä.

Menkää sitten Internet Explorerilla http://get.adobe.com/flashplayer ja ladatkaa sieltä uusin Flash Player, jotta sekin päivittyy kohdalleen. Niin ikään painukaa Internet Explorerilla http://get.adobe.com/shockwave ja ladatkaa sieltä uusin Shockwave Player, sekin kaipaa näet päivittämistä. Vielä pitää yksi ohjelma päivittää, nimittäin Java ja se hoituu menemällä Internet Explorerilla tänne sivulle jne. Flash sisältää erittäin tärkeän tietoturvapäivityksen ja Shockwave ja Javakin kannattaa päivittää kyllä...

Sitten tuleekin se pieni tenkkapoo, pitää näet mennä myös Firefox selaimella tuonne http://get.adobe.com/flashplayer sekä http://get.adobe.com/shockwave sivuille ja ladata sieltä myös Firefoxille sopivat Flash ja Shockwave. Voit vielä lopuksi varmistaa tältä sivulta, että Flash on todellakin päivittynyt versioon 10,0,32,18 ja Shockwave versioon 11.5.1.601.



PS. Mikäli vielä käytätte raskasta, kömpelöä ja turvatonta Adobe Acrobat Reader ohjelmistoa, niin sekin pitäisi tietysti päivittää! Suosittelen, että poistatte koko ko. ohjelman asennuksen ja siirrytte käyttämään suoraan Foxit pdf-readeriä moisen moskan sijaan.

30. heinäkuuta 2009

Asuntojen hinnat nousussa - WTF?

Olen kirjoittanut aikaisemmin varsin runsaasti asumisesta, asumisen säätelystä, asuntojen hintakuplasta ja kaikesta näihin liittyvästä hullutuksesta blogissani. Nyt kuitenkin MTV3 uutisoi, että asuntojen hintojen nousu on alkanut ja se on yllättävää.

Uutista lukiessa alkaa paljastua, mistä on oikeasti kysymys. "Vanhojen kerrostalo- ja rivitaloasuntojen hinnat kääntyivät huhti-kesäkuussa nousuun."

Tämä tarkoittaa, että ihmiset ovat huomanneet olevansa persaukisia, eikä heillä ole varaa ylihintaisiin isoihin ja uusiin asuntoihin tai omakotitaloihin, vaan ostavat nyt edullisempia vanhoja ja pienempiä asuntoja. Eli, he siirtyvät asumaan kerrostaloihin halvemmalla. Tietysti kysynnän ja tarjonnan lakien mukaisesti kyseisten asuntojen hinnat kipuavat, kun niiden kysyntä kasvaa. Asuntoihin käyttävän rahan määrä kuitenkin laskee, koska sikakalliit uudet asunnot ja ylihintaiset omakotitalot jäävät myymättä.

Odottakaapa vielä vuosi. Mikäli taloudessa ei sitä ennen tapahdu mystistä käännettä huomattavasti parempaan, asuntojen hinnat tulevat alas ja paljon. Etenkin juuri isojen ja uusien asuntojen osalta ja etenkin pääkaupunkiseudulla. Vasta vuoden päästä irtisanomiset, maksuvaikeudet, rakennusalan työttömyys ja talouden ahdinko alkaa kunnolla iskemään ja ihmisten on pakko alkaa myymään ostamiaan ylihintaisia asuntoja, tai vähintääkin reaaliteetit iskevät vasten kasvoja ja pähkähulluista asunto-ostoksista luovutaan. Jos korkotasokin vielä nousee, ovat katastrofin hedelmät valmiina poimittaviksi asuntosijoittajien taskuihin. Mustapekka jää siis asunnonomistajan käteen, koska raha ei lamassa katoa, vaan ainoastaan vaihtaa omistajaa.



Lisäystä 3.8.2009:
Ylenanto uutisoi, että lainajärjestelyt ovat lähteneet kasvuun ja syksylle ennustetaan kasvun vielä kiihtyvän. Toisin sanoen, pää on tulossa vetävän käteen. Osalle lainojen uudelleenjärjestelyt toki tuovat helpotuksen, mutta osalle sekään ei riitä. Kuten sanoin, kuplan puhkeaminen vie hieman aikaa, kunnes ongelmat ja maksuvaikeudet ovat toden teolla alkaneet kasautua ja johtaa toimenpiteisiin. Lukekaa myös uutisen kommentit, asiallista tekstiä.

27. heinäkuuta 2009

Tutkijat tyrmäävät luomutuotannon ympäristöhyödyt

Ylenanto uutisoi tänään, että ruotsalaiset tutkijat tyrmäävät luomun ympäristöystävällisyyden. Sato on pieni, maa-alaa pitää käyttää paljon, ravinnekuormat ovat suuret, ravinnetasapaino heikkenee pellossa, jne. No, ei mitään uutta minulle, eivätkä viheruskovaiset tietenkään tämänkään tosiasian vuoksi luovu harhoistaan.

Haluaisinkin lanseerata uuden sloganin: Luomu on paskaa.


PS. Tsekatkaapa Tuottava Maa- Turvattu Luonto ry:n nettisivut, joilla on paljon luomuasiaa(kin).



Lisäystä 30.7.
Luomuruoka ei paranna terveyttäsi

Luomuruoka ei ole terveellisempää kuin tavallinen ruoka. Näin väittää tuore brittitutkimus, joka tutki luomuruuan vaikutuksia viime 50 vuoden aikana. Tutkimuksessa tarkasteltiin yhteensä 162 tieteellistä julkaisua. Tutkimuksen on tehnyt lontoolainen London School of Hygiene & Tropical Medicine -yliopisto.

25. heinäkuuta 2009

Vinkkejä salasanojen säilytyspulmiin

Salasanoja, erilaisia pin-koodeja sun muita on jokaisella meistä kasapäin muistettavana. Aivan liikaa. Ei riitä, että muistaa työpaikan tietokoneen salasanan, pitää muistaa vielä erillisten ohjelmien, sähköpostin, nettisivustojen, puhelimen, pankki- ja luottokorttien ja muiden vastaavien tunnukset. Jokaisessa pitäisi tietysti turvallisuuden vuoksi olla vielä pitkä ja monimutkainen salasana, eikä samaa salasanaa saisi käyttää kahdessa eri paikassa.

Tietokoneille ongelmaan on ratkaisuksi vaikkapa KeePass Password Safe, joka mahdollistaa paitsi käyttäjätunnusten ja salasanojen tallettamisen vahvasti kryptattuun tietokantaan, niin myöskin uusien vahvojen salasanojen automaattisen luonnin. KeePassin kanssa voi käyttää myös avaintiedostoja salasanan sijasta tai sen jatkeena, joka parantaa entisestään turvallisuutta. Tietysti ongelmana on yhä se, että pitää ensin muistaa tietokoneen salasana ja sitten vielä tuon KeePassin salasana, mutta parannusta on silti melkoisesti. Suosittelen.

Internet-selaimista esimerkiksi Mozilla Firefox mahdollistaa salasanojen tallentamisen itseensä ja jos käytetään turvallista pääsalasanaa, niin kyseinen menetelmä onkin varsin turvallinen yksityisessä nettikäytössä (tai esimerkiksi Portable Firefoxia käytettäessä muistitikulta). Secure Login lisäosaa kannattaa kuitenkin käyttää Firefoxin kanssa, koska se tuo erinäisiä tietoturvaparannuksia ja helpotuksia tuohon.

Kun tietokone on auki ja valmiina, on siis varsin helppoa huolehtia salasanoista turvallisesti. Mutta mitäpä voit tehdä, jos tietokone ei ole auki, tai olet jossain, missä tietokoneeseen ei ole pääsyä, tai et uskalla käyttää konetta, koska pelkäät sen olevan vaikkapa jonkin takaporttiohjelman vallassa? Onko olemassa jotain turvallista tapaa säilöä salasanoja tai edes pin-tunnuksia ilman, että voit luottaa tietokoneeseen?

On.

Käytännössä kaikilla meistä on matkapuhelin. Toisilla jopa ns. älypuhelimet. Ne kulkevat aina mukana ja ne tarjoavat useita mahdollisuuksia turvalliseen salasanojen säilytykseen, kunhan tietyistä perusasioista pidetään huolta. Itse asiassa, oikein käytettynä ne tarjoavat lähes idiootinvarman ja helppokäyttöisen suojan salasanoille.

KeePass Password Safe ohjelmasta on olemassa älypuhelimelle tarkoitettuja versioita esimerkiksi täällä ja täällä. Jos sinulla on älypuhelin, tuo on erinomainen valinta turvalliseen salasanojen tallentamiseen ja säilytykseen. Mutta entäpä, jos koet hankalaksi naputella pitkiä pääsalasanojasi puhelimellasi tai et omaa älypuhelinta lainkaan?

Yksi hyvä konsti on käyttää puhelimessasi olevaa sim-korttia salasanojen säilyttämiseen. Luo vain sim-kortilla olevaan puhelinmuistioosi vaikkapa nimi "10 Hotmail" ja jätä puhelinnumero-kohta tyhjäksi. Sitten luo nimi "11 (salasanasi)" ja jätä puhelinnumero-kohta taas tyhjäksi. Kirjoita siis tuon (salasanasi) tilalle se Hotmailin salasanasi. Voit jatkaa taas luomalla vaikkapa nimen "12 työtietokone" ja nimen "13 (työtietokoneen salasana)" ja niin edelleen.

Kun sitten selaat sim-kortin numeroita, niin näet listauksen, jossa aina näkyy ensin tieto siitä, minkä paikan salasana on kyseessä ja seuraava listauksessa on kyseisen paikan salasana. Juuri tämän vuoksi nimessä pitää lukea edessä tuo 11, 12, 13, jne. koska puhelinmuistio järjestyy aakkos/numerojärjestykseen. Tietysti, erilaisten pin-koodien säilyttäminen on helpompaa, senkun laitat nimeksi vaikkapa MC (MasterCard) ja puhelinnumeroksi ko. kortin pin-koodin.

Onko tämä tapa sitten turvallinen ja jos on, niin tarkkaan ottaen miten?

Mikäli puhelimesi sim-kortissa on pin-kysely päällä ja olet vaihtanut pin-koodiksi jonkin 4- tai mieluiten useampinumeroisen ja satunnaisen pin-koodin, niin kunhan puhelin on suljettuna, sim-kortti pitää salasanasi turvassa tehokkaasti. Koska luultavasti et pidä puhelintasi suljettuna aina, on syytä käyttää puhelimen omaa suojakoodia (vaihda oletussuojakoodi tietysti) ja automaattista lukitusta, jolloin puhelin kyselee suojakoodia aina kun siihen pyritään käsiksi tai kun se on ollut tietyn aikaa käyttämättä. Tällä tapaa kukaan ei pysty hyödyntämään puhelintasi muutenkaan, jos varastaa sen taskustasi kaupungilla tms.

Muutoinkin tietysti matkapuhelin kannattaa suojata ja sen tietoturvasta pitää huolta, lue kotisivuiltani vinkit matkapuhelimen suojaamiseksi erilaisilta tietoturvauhkilta.

(Paranoidi käyttäjä voi tietysti ostaa erillisen sim-kortin, jonne tallettaa salasanansa ja sitten pitää ko. korttia vaikka lompakossaan tai taskunsa pohjalla. Näin ko. sim-kortti pysyy lukittuna pin-koodilleen ja toisaalta, ei niin helposti lähde varkaiden matkaan vaikka puhelimesi varastettaisiinkin. Kun paranoidi käyttäjämme tarvitsee salasanojaan, hän vain vaihtaa puhelimensa sim-kortin hetkeksi. Paranoidi käyttäjä voi tietysti myös vaikkapa lisätä salasanojensa alkuun tai loppuun tietyn määrän satunnaisia merkkejä, kirjoittaa salasanansa tai osan siitä oikealta vasemmalle, tai muulla tapaa peitellä todellista salasanaansa, kun kirjoittaa sen muistiin sim-kortin puhelinmuistioon...tämä tapahan on tuttu niille, jotka kätkevät salasanojaan ja pin-numeroitaan paperilapulla olevien numeroiden joukkoon. Paranoidi käyttäjä voi myös piiloittaa pin-numeroita tavallisilta vaikuttavien puhelinnumeroiden joukkoon jne. Keinoja riittää ja vain oma mielikuvitus on rajana sille, millä tapaa ja miten paljon salasanoja ja pin-numeroita voi sotkea ja sekoittaa ennen kuin kirjaa ne muistiin.)

Huomaa, että puhun nimenomaan sim-kortin puhelinmuistion hyväksikäyttämisestä. Puhelimissa on tätä nykyä myöskin omat puhelinmuistionsa, älypuhelimissa puhelinmuistio voi myös sijaita puhelimessa olevalla pienellä muistikortilla. Tarkoitan nimenomaan sim-kortin puhelinmuistiota. Tutki puhelimesi asetuksia tai lue sen ohjekirjasta, miten pääset käsiksi nimenomaan sim-kortin puhelinmuistioon.

Sim-kortin puhelinmuistion käytössä on omat rajoitteensa toki. Useasti nimi-kohtaan mahtuu vain 20 merkkiä ja nimiä ei mahdu kuin 100 kpl tms. koko kortille. Nämä seikat on syytä tiedostaa, mutta ne eivät estä käyttämästä sim-korttia tehokkaasti turvalliseen salasanojen säilytykseen, koska tälläkin tavalla laskettuna sim-kortille mahtuu 50 kpl 18 merkkiä pitkiä salasanoja, jota voidaan pitää aivan riittävänä.

Tietysti salasanat voi tallentaa puhelimen tai sen muistikortinkin puhelinmuistioon, mutta näiden tietoturva ei ole samaa tasoa kuin sim-kortin tietoturva on. Noudattamalla nettisivuillani antamiani ohjeita niidenkin turvallisuutta on toki mahdollista merkittävästi parantaa, esimerkiksi puhelimen suojakoodi suojaa oikein käytettynä tehokkaasti puhelimen oman muistin selaamista jne. Varmin tapa on kuitenkin käyttää sim-kortin antamaa suojaa, jos et omaa älypuhelinta jolla voisit käyttää KeePass ohjelmaa.

Kuten totesin, matkapuhelinta kannattaa käyttää hyödyksi tälläkin tapaa. Matkapuhelin sopii oikein hyvin tähän tarkoitukseen, koska se kulkee aina mukanasi ja tarjoaa kohtuullisen hyvät turvaominaisuudet (jos osaat niitä käyttää ja otat ne käyttöön). Matkapuhelimen sim-kortilta voit kaivaa salasanasi nopeasti ja helposti esille, kunhan matkapuhelimessasi vain on virtaa ja muistat pari pin-koodiasi. Matkapuhelimeesi voit myöskin yleensä aina luottaa, toisin kuin johonkin vieraaseen tietokoneeseen, jossa voi olla vaikka mitä takaporttiohjelmia sinun tietämättäsi.

22. heinäkuuta 2009

Balteista ja slaaveista

Silläkin uhalla, että tämän kirjoitukseni jälkeen saan syytteet kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan tai eteläisen sukulaiskansamme vihat päälleni...aion kertoa hieman lomamatkastani Viroon. Tai jos ihan tarkkoja ollaan, havaintoja eri lomamatkoista kyseiseen maahan suhteessa muihin maihin ja kansoihin. En tapani mukaisesti aio olla poliittisesti korrekti tai hienotunteinen.

Aloitetaanpa sitten.

Virossa yritetään miltei joka puolella huijata turisteja. Hinnat ovat mitä sattuvat ja etenkin jos ne eivät ole näkyvillä, niin summa voi nousta käsittämättömäksi. Kaikessa tuntuu olevan pelin henkenä, että rahat pois turistilta keinolla millä hyvänsä ja jos mokoma huomaa, että häntä ollaan vedättämässä, niin hymyillään vaan ja selitellään jotain "erehdystä" tms. Tuntuu, että mitään moraalia ja vastuuta ei ole. Luottokorttien kopiointi ja varastelu on arkipäiväistä.

Taksimatkoilla on usein niin, että joko taksamittarissa on alunperin ekstraa, ajetaan pitkää lenkkiä kohteeseen tai mittari muuten vaan juokseen nopeammin kuin pitäisi. Myöskään sovitut hinnat pisteestä X pisteeseen Y eivät tuppaa pitämään. Esimerkkejä on vaikka miten monta annettavaksi. Noin puolet kerroista oman kokemukseni mukaan taksia käyttävää turistia koetetaan tavalla tai toisella kusettaa Virossa.

Muistan taannoisen matkan, jolla matka Tallinnan keskustasta pisteeseen X maksoi Y kruunua, mutta matka pisteestä X Tallinnan keskustaan maksoi puolestaan Y-n kruunua, vaikka kyseessä oli saman taksifirman taksi. Toisella kertaa puolestaan taksamittarissa oli valmiiksi yli 90 kruunua, vaikka lähtöhinta oli 30 kruunua. Pärnussa taksi puolestaan veloitti vakiohintaisesta reitistä oman taksansa mukaan eli enemmän. Neljäs esimerkki on sekin Pärnusta, jossa taas kerran kas kummaa meno- ja paluumatka saman taksifirman taksilla maksoi aivan eri summan. Ja niin edelleen ja niin edelleen. Nämä siis vain pintapuolisina raapaisuina ulkomuistista.

Ostoksilla on syytä olla myös tarkkana. Poikkesimme kaverini kanssa ohikulkiessamme Tallinnan Piritan rannalle läheisessä pikkukaupassa ostamassa juotavia. Kylmäkaapissa juomien hinnat olivat jotain 20-30 kruunun luokkaa, mutta kas kummaa, kun neljä juotavaa tekikin yhteensä miltei 200 kruunua. Jäivät tiskille "haistakaa vittu" kommenttiemme kera. Niin ikään muistan elävästi, kun päätimme huviksemme ampua jousella tauluja Tallinnan vanhan kaupungin kupeessa, hinnaksi sanottiin olisiko ollut 40 kruunua ja 5 nuolta, joka oli minimi. Ammuttuamme molemmat 5 nuolta, meiltä molemmilta vaadittiinkin sitten 200 kruunua. Ovelaa ja selityskin oli tietysti valmiina, 40 kruunua on vain per nuoli. Jaahas juu, no eipä sellaista sanottu missään, esillä oli vain hinta, 40 kruunua. Pärnussa rannan lähellä olevasta kioskista ostamamme virvokkeiden hinta nousi kummasti ja myyjä selitteli "laskuvirhettä" kun suoritimme hänelle pikaista yhteenlaskua eri juomien hinnoista. Niin edelleen ja niin edelleen.

Viroa mainostetaan yleensä hyvänä paikkana hankkia erilaisia palveluita, esim. kylpylähoitoja sun muita. Hintataso on hieman Suomea edullisempi näissä palveluissa ja laatu kutakuinkin samaa luokkaa kuin Suomessa. Sen sijaan palvelualttius ja ystävällisyys on täysin tuntematon käsite. Asiakasta ei yleensä edes kätellä, hymyä on turha odottaa, puhumattakaan pienimmästäkään huomaavaisuuden sanoista. Ylipäätään asiakkaalle tulee usein tunne siitä, että palvelua antava ei halua koko työtä edes tehdä ja kokee koko asian ja asiakkaan vastenmielisenä pakkopullana.

Ymmärrän toki, että varmasti humalassa heiluvat Suomi-turistit eivät ole parhainta mahdollista porukkaa herättämään sympatiaa paikallisissa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että heidän huijaamisensa olisi ok juttu ja toisaalta, että fiksusti käyttäytyvillekään ei edes ystävällistä ja ihmisläheistä palvelua voisi antaa. Mikä tahansa tässä kertomani menettelytapa olisi vaikka Suomessa johtanut hyvin nopeasti kyseisen henkilön työsuhteen irtisanomiseen ja ehkäpä jopa poliisitutkintaan. Virossa kyse on maan tavasta, etenkin ns. balttilaisen kansanosan keskuudessa.

Poikkeuksiakin on, se pitää mainita.

Hotelleissa ja ravintoloissa yleensä hinta pitää kutinsa ja palvelu on tyydyttävän nopeaa ja asiallista. Yksittäisiltä henkilöiltä voi saada todellakin hyvää palvelua, ystävällisen hymyn ja hyvän mielen.

Hieman ehkä ennakkokäsityksiä hämmästyttävää on, että itse olen havainnut selvästi parasta palvelua ja vähiten kusetusta saavani slaaveilta. Siis Viron venäläisiltä. Tai siis venäjää puhuvilta Stalinin pakkosiirtojen ja miehittäjien jälkeläisiltä. Tai siis tuota, miten asia nyt sitten halutaankin vain mainita, jotta asiayhteys ja historiallinen konteksti ei jää huomioimatta. Ehkä on parempi vain puhua slaaveista yleisesti ottaen...

Kerron yhden hyvän esimerkin. Menimme kaverini kanssa Pärnussa rannan lähellä olevaan venäläiseen ravintolaan syömään. Hymyilevät slaavilaiset tarjoilijatyttöset palvelivat iloisesti ja juttelivatkin niitä näitä samassa. Tilasimme paukut, minä jotain premium laatuista vodkaa ja kaveri mitä lieneekään. Paukut tulivat pöytään ja tarjoilija pahoitteli, että olivat vahingossa kaataneetkin minulle "standard"- tasoista vodkaa "premiumin" sijasta. Siis mitähäh?!? Ehkä olen ennakkoluuloinen paskiainen, mutta jotenkin minun on vaikeata kuvitella, että baltti olisi tehnyt muuta kuin alunperinkin laittanut huonointa laatua olevaa vodkaa, laimentanut paukkua vedellä ja veloittanut silti siitä täyden hinnan. No, saivatpahan tytöt kunnon tipit palkaksi.

Muistan myös, kun aikanaan Tallinnassa olimme käymässä eräässä kylpylässä ja päätin ottaa itselleni ajan hierontaan sen vieressä olevasta puljusta ex tempore. Hierojana oli slaavi, joka kätteli iloisesti ja kysyi heti, puhunko mieluummin Suomea vaiko englantia. Ote oli rento ja ystävällinen. Kävi kuitenkin niin, että hieroja huomasikin puolen tunnin kuluttua, että olikin varannut minulle vain 30min ajan, vaikka olin jo varannut ja maksanut hänelle 45 minuutista. Hieroja pahoitteli kovasti asiaa ja totesi, ettei voi nyt valitettavasti asialle mitään, koska uusi asiakas on jo tulossa ja lupasi rahoja takaisin koko ajalta miltei itku kurkussa. No, mitäpä tuosta, sanoin, kiva, että huomasi erehdyksensä ja pahoitteli vilpittömästi sitä. Olisikohan baltin kanssa asia sujunut samalla tapaa?

Yleisesti ottaen tuntuu, että siinä missä baltit pyrkivät väkisin puhumaan vain viroa, niin slaavit suostuvat käyttämään viroa, suomea tai englantia, mikä ikinä vain parhaiten tilanteeseen sopii. Auta armias jos et tunnu ymmärtävän, mitä baltti sinulle viroksi sanoo, seurauksena on tuhahduksia ja ihmettelyä. Ilmeisesti baltit ovat sitä mieltä, että turistin pitäisi viikon lomansa ajaksi opetella itselleen uusi kieli - palvelutyötä ulkomaalaisten turistien kanssa tekevälle baltille mitään vieraiden kielten osaamisvelvollisuutta ei ilmeisestikään pitäisi heidän mielestään olla.

Otetaan sitten vertailukohteeksi vaikkapa Kypros. Ravintoloihin istuvia asiakkaita ei pidetä odottamassa jne. vaan päinvastoin, asiakkaita pyydetään kohteliaasti tulemaan syömään ja juomaan. Ilmaiset drinkit tulevat pöytään ja todellakaan, mitään pakkoa ei ole jäädä istuskelemaan ja tilaamaan muuta, jos ei halua. Seuraavana päivänä sinut muistetaan jo ja sinua tervehditään ja tarjotaan lempidrinkkiäsi heti kättelyssä. Kun olet lähdössä, tarjoilijat tuovat lempidrinkkiäsi tai jäätelöä tms. ilman eri maksua vain siksi, että jäisit vielä pöytään ja tulisit ehkä myöhemminkin asioimaan samaan paikkaan. Mm. tämän seikan vuoksi taisimme itse asiassa Kyproksen matkalla syödä samassa ravintolassa useampia kertoja. Hintatasokin oli Suomea edullisempi ja palvelu on nopeaa ja ystävällistä.

Suomessa ja Ruotsissa hintataso erilaisissa palveluissa on korkea, mutta sentään sinua ei käytännössä missään ikinä koeteta kusettaa. Palvelukin on yleensä ystävällistä ja rentoa. Kielitaitoa löytyy enemmänkin kuin tarpeeksi, en ole ikinä ollut ulkomaalaisten tuttavieni kanssa missään paikassa, missä ei edes englannilla selviäisi. Ehkä on parempi jatkossa pyrkiä suosimaan kotimaista tai sitten vaihtoehtoisesti matkustamaan tarpeeksi kauas, mieluiten paikkaan, jossa ei ole muita suomalaisia ja jossa on saatavilla hyvää palvelua ilman kusetusta.



Даже под угрозой того, что после всего ниженаписанного меня обвинят в разжигании межнациональной розни или я вызову на себя гнев нашего южного родственного народа-эстонцев... собираюсь рассказать немного о своей поездке в Эстонию. Или если точнее, наблюдения после нескольких поездок в данную страну по сравнению с другими странами и народами. В соответствии со своими привычками, не собираюсь быть политически корректен и сдержан.

Итак, начнем.

В Эстонии чуть ли не везде пытаются обдурить туристов. Цены ставят как попало, и особенно если ценников не видно, то сумма может вырасти до неприличия. Везде чувствуется, что с тобой просто играют, пытаясь выманить деньги, и если заметишь, то начинают улыбаться смущенно и объяснять что произошла "ошибка". Такое ощущение, что никакой морали и ответственности нет. Кража и копирование кредитных карт просто рутина.

В такси чаще всего так, что на счетчике уже либо заранее сумма "экстра", либо счетчик сам по себе бежит быстрее, чем надо.

Установленные цены из точки А в точку Б тоже не действуют. Примеров можно привести сколько угодно. По своему опыту могу сказать, что примерно в половине случаев поездок на такси пытаются надурить туристов. Помню один случай, когда поездка на такси из центра Таллинна стоила столько-то, а вот обратная поездка значительно дешевле.

В другом случае на счетчике уже была готова сумма в 90 крон, хотя вообще должна отправная сумма быть 30 крон. В Пярну таксист взял за поездку с установленной постоянной ценой по своему счетчику, то есть больше. Четвертый пример тоже из Пярну, когда снова суммы за поездку туда и обратно были разные, хотя и пользовались такси одной и той же фирмы.

При покупках тоже стоит быть бдительным. Заскочили как-то с другом в Таллинне в Пирите на берегу в магазинчик купить себе напитков. Цена напитков из холодильника была что-то около 20-30 крон, но за 4 бутылки с нас содрали почти 200 крон. Остались на прилавке вместе с нашими комментариями "да пошли вы...". Осталось в воспоминаниях и то, как решили как-то с другом пострелять из лука в мишень в Таллинне в старом городе. Цену назвали 40 крон и 5 стрел. 5 стрел и выстрелили, но с нас потребовали за это 200 крон. Разумно, и объяснение тоже было уже готово-40 крон только за одну стрелу. Ну конечно, об этом сначала ничего не было сказано, на виду была только цена-40 крон. В Пярну на берегу в киоске цена на напитки удивительно выросла, пока мы сами все не пересчитали и не поправили продавца.

И так далее, и так далее.

Эстонию рекламируют как хорошее место, где можно получить дешево различные услуги, например лечение в санатории и т.п. Цены и в самом деле более выгодные, и качество примерно такого же класса, как и в Финляндии. В то же время любезность и желание угодить клиенту оставляют желать лучшего. За руку не здороваются, улыбки не дождешься, не говоря уже об элементарном внимании. Да и вообще у клиента складывается мнение, что персонал просто не хочет даже делать свою работу, и испытывает работу с клиентом и самого клиента как какую-то принудиловку.

Понимаю конечно, что пьяные шатающиеся Суоми-туристы не являются группой, которая вызвала бы симпатию у местных. Но это не значит, что их одурачивание было бы ок, и с другой стороны, с теми, кто нормально себя ведет, нельзя по-человечески и дружелюбно обращаться. Из описанных мною примеров в Финляндии любой закончился бы увольнением с работы а то и следствием в полиции. В Эстонии же речь идет об обычае страны, особенно среди тн. прибалтийской части населения.

Исключения все же есть, и о них надо упомянуть.

В гостиницах и ресторанах цены обычно соответствуют своему прейскуранту, и обслуживают по-деловому и дружелюбно. От отдельных людей можно получить действительно хорошее обслуживание, дружелюбную улыбку и хорошее настроение.

Слегка поражает в сравнении с обычным предубеждением то, что я заметил, что самое лучшее обслуживание и меньше всего попыток надурить именно у славян. То есть, эстонских русских. Или русскоговорящих потомков участников сталинских репрессий и захватчиков. Или, как бы это назвать, связь и исторический контекст не остался бы без внимания. Наверное луче говорить просто о славянах...

Приведу один хороший пример. Зашли с другом в Пярну в русский ресторанчик на берегу. Улыбающиеся славянки девушки-официантки с радостью обслужили нас, и заодно поболтали с ними немного. Заказали по стопке, я Русский стандарт премиум а друг что-то свое. Стопки принесли, и официантка извинилась, что по ошибке вместо "премиум" налила обычной водки. Что??? Может я и с предубеждениями, но я с трудом могу себе представить, что прибалт сделал бы что-нибудь другое, чем налил бы самой дешевой водки да еще и водой разбавил и при этом взял бы с нас по полной. Ну, получили девочки за это чаевых как следует.

Помню еще, как-то раз был в Таллинне в одном аквапарке, и решил зайти на массаж заодно. Массажист был славянского вида, который приветливо поздоровался за руку и спросил, на каком языке хочу говорить, по-фински или по-английски. Работал спокойно и дружелюбно. Получилось так, что массажист мог обслужить меня только 30 минут, хотя я заплатил ему за 45. Массажист очень извинялся, предложил вернуть все деньги назад, потому что ничего не мог уже сделать и следующий клиент ждал. Ну что тут такого, подумал я, раз человек заметил оплошность свою и искренне извинился. Неужели и с прибалтами было бы так?

В целом чувствуется, что если прибалты пытаются везде насильно использовать эстонский, то славяне соглашаются говорить по-эстонски, по-фински или по-английски в зависимости от ситуации. И не дай Бог, если не понимаешь, что тебе прибалт по-эстонски говорит, потому что в ответ только вздохи и удивление. Видимо, прибалты придерживаются того мнения, что турист за время отпуска должен сам выучить новый язык, а обязательных требований к знаниям иностранных языков у персонала, работающего с туристами, по их мнению не должно быть.

Для сравнения можно взять например Кипр. В ресторанах клиентам не приходится ждать, а наоборот, клиентов зазывают и предлагают бесплатные напитки, и оставаться и заказывать что-то еще вовсе не обязательно. На следующий день тебя уже помнят, с тобой уже здороваются, и предлагают сразу же твой любимый напиток. Когда уходишь, официант принесет еще мороженого или напитков просто так, бесплатно, лишь бы ты остался и посидел еще, или пришел бы снова на следующий день. по этой причине мы и ели на Кипре почти всегда в одном и том же месте. Цены более выгодные, чем в Финляндии, и обслуживают быстро и дружелюбно.

В Финляндии и Швеции цены на различные услуги довольно дорогие, но зато тебя нигде не пытаются обмануть. Обслуживание дружелюбное и спокойное. Знание языка тоже отличное, нигде еще не был со своими знакомыми-иностранцами, где бы не говорили хотя бы по-английски. Наверное, надо в будущем пользоваться только отечественным, или ездить так далеко, где нет других финнов и где не пытаются надурить.

19. heinäkuuta 2009

TEMPEST ei ole mahdollista...

...vai miten se menikään?

On se vaan huvittavaa lukea mediasta taas kerran suurena uutisena asioita, joista olen itse puhunut jo vuosikausia. Asioita, jotka ovat itsestään selviä, mutta joiden sanomisesta ääneen mm. minut on leimattu valehtelijaksi ja paranoidiksi.



PS. Lomakiireet ovat ohitse, nyt ehtii taas ehkä bloginkin pariin. ;)

7. heinäkuuta 2009

Sadepäivän piristystä

Suloista, julmaa, väkivaltaista...ja (sairaan) hauskaa...

Happy Tree Friends.

Tekijän (Mondomedia) kanava Youtubessa, jossa lisää Happy Tree Friendsien jaksoja, soittolistat jne. Omat suosikkijaksoni ovat ehdottomasti tämä ja tämä ja tämä.

Näitä ei kannata kyllä varmaan lapsille näyttää. :)

5. heinäkuuta 2009

Lukuvinkki "ilmastonmuutoksesta"

Kiusaus viitata toisiin blogeihin ja teksteihin kävi taas minulle ylivoimaiseksi. Oikeus ja kohtuus - kaikessa blogissa on erinomainen kirjoitus väitetystä ilmastonmuutoksesta. Lukekaa ihmeessä.

Ilmastonmuutosuskovaisuus on saanut Suomessakin jo valtionuskonnon aseman. Pelkästään uskonnonvapauslain mukaan suurinosa ilmastonmuutosvouhotuksesta julkisissa medioissa ja kouluissa jne. pitäisi kieltää. Terveestä järjestä nyt puhumattakaan.

2. heinäkuuta 2009

Rahvasta höynäytetään taas, osa 2

Ylenanto uutisoi, että veroluonteisia maksuja ollaan korottomassa runsaasti. Korotukset ovat kaiken kaikkiaan niin suuret, että käytännössä maksat palkastasi ensi vuonna pari prosenttiyksikköä enemmän veroja. Kun tähän vielä lisätään kuntien veronkorotukset sun muut, niin päästään äkkiä siihen, että veroprosenttisi pomppaa vaikkapa 25%:sta 28 prosenttiin ensi vuonna.

Rahvasta höynäytetään siis taas kerran.

Kun nyt inflaatio on nollassa, eli sitä kautta ei saada kansalaisilta varastettua salaa lisää rahaa, niin valtio tekee sitten tämmöisen tempun. Lopputulos on sama: Käteen jää entistä vähemmän rahaa ensi vuonna...tai no, jos hyvät palkankorotukset on, niin voipi olla että tulotasosi pysyy ennallaan.

Kansalaiset ovat yksinkertaisesti liian tyhmiä tajuamaan ja tietämättömiä talouden toiminnan perusteista, eivätkä ymmärrä, miten heitä taas huijataan. Kansalaiset eivät tajua, että vaikka tulovero ei kiristyisikään, niin palkasta varastetaan muilla tavoin entistä enemmän rahaa ensi vuonna. Puhumattakaan esimerkiksi mediamaksusta ja muusta hullutuksesta. Kansalaisia lypsätään oikein olan takaa.

Vaikka verotus on aina varkautta, niin piiloverotus on vielä törkeämpää varkautta. Kannatan ennen kaikkea kaikenlaisten veroluonteisten maksujen täydellistä lakkauttamista. Syy on yksinkertainen: Jos kansalaiset maksaisivat veronsa yhdessä klöntissä, vaikkapa palkkatuloistaan yhdellä veroprosentilla, niin he näkisivät itse, konkreettisesti, miten mielipuolisen paljon he joutuvat maksamaan veroa ja jokainen, jolla olisi edes hieman järkeä päässään, alkaisi kovaan ääneen valittamaan ja ajamaan huomattavasti matalampaa veroastetta. Kun valtion ja kuntien varkaudet piiloitetaan useiden eri nimikkeiden ja maksujen alle, tavallinen kansalainen ei tajua, miten käsittämättömän paljon hän joutuu maksamaan erilaisia veroluonteisia maksuja. Siksi hän ei nouse kapinaan ja juuri siksi tietysti valtio ja kunnat pyrkivätkin lypsämään kansalaisiaan mahdollisimman paljon piiloverotuksella.